Uusi metsänomistaja

Onnittelut uudelle metsänomistajalle!

Kuulut nyt arvokkaaseen ja isoon yhteisöön, sillä yksityisiä metsänomistajia on Suomessa yli 600 000. Tältä sivulta löydät ajankohtaista tietoa metsänomistajuudesta, metsäverotuksesta ja metsänhoidosta sekä puukaupasta. Lisäksi tarjoamme metsänomistajille useita helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä palveluitamme.

Tuoreelle metsänomistajalle uutta opittavaa on paljon, joten on hyvä, että myös apu ja tuki ovat lähellä. OP Metsän työkalujen avulla pääset helposti alkuun uuden omaisuuseräsi parissa.

Tutustu metsääsi kotisohvalta ja tunnista sen mahdollisuudet

On hyvä tietää perustiedot metsästäsi. OP Metsä -palvelussa pääset tarkastelemaan omia metsätietojasi ja näet karkean arvion metsäsi arvosta, pinta-alasta sekä puuston määrästä. Näytämme hakkuumahdollisuudet, tulevat hoitotyöt ja hakkuiden nettotulot seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Lisäksi näet arvion metsäsi hiilinielun koosta ja mahdolliset luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt.

OP Metsä yhdistää julkisesti saatavilla olevaa metsätietoa ja esittää sen sinulle selkeässä, helposti ymmärrettävässä muodossa. Tietolähteinä toimivat Metsäkeskus, Maanmittauslaitos sekä Luonnonvarakeskus. Omaa metsäomaisuuttasi koskevat tiedot haetaan suostumuksellasi Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkopalvelusta.

Palvelun tavoitteena on tarjota sinulle julkiseen tietoon perustuva arvio metsäsi arvosta ja neuvoa sinua hoitamaan metsääsi sekä osana elävää luontoa että osana taloudellista varallisuuttasi.

Ainakin nämä asiat uuden metsänomistajan kannattaa selvittää alkajaisiksi:

  • Missä kulkevat metsätilan rajat?

  • Onko tilalla keskeneräisiä metsänhoitohankkeita tai puukauppoja?

  • Onko tilalla tekemättä metsälain vaatimia töitä?

  • Löytyykö metsätilalle voimassaoleva metsäsuunnitelma?

  • Millainen on metsän kunto?

Lainhuuto ja rekisteröityminen alv-velvolliseksi

Oletko saanut metsätilan perintönä tai ostitko uuden tilan vapailta markkinoilta? Ensitöikseen metsänomistajan on haettava Maanmittauslaitokselta lainhuutoa, joka tarkoittaa omistusoikeutesi kirjaamista. Lainhuutoa tulee hakea kuuden kuukauden sisällä kauppa-, lahja- tai vaihtokirjan tekemisestä.

Perikunnilta lainhuutoa ei vaadita, mutta sitä on haettava perinnönjaon jälkeen.

Arvonlisäverovelvolliseksi on ilmoittauduttava, mikäli metsätalouden liikevaihto tilikauden aikana ylittää 10 000 euron rajan. Alv-velvolliseksi voi hakeutua myös, vaikka raja ei ylittyisikään. Metsänomistaja saa arvonlisäveron palautuksen, mikäli kohdekauden vähennettävät verot ovat suuremmat kuin suoritettavat verot.

Perustamisilmoituksen (Y3-lomakkeen) löydät Yritys- ja yhteistietojärjestelmä-palvelusta osoitteesta www.ytj.fi sekä verohallinnon toimipisteistä.

Metsäverotus, metsävero-opas ja veromuistio

Menot ilmoitetaan vuosittain. Metsänomistajan tulee ilmoittaa edellisen ja kalenterivuoden aikana saadut ja maksetut arvonlisäverot verottajalle 28. helmikuuta mennessä. Jos sinulla ei kuitenkaan ole ollut vuoden aikana metsätalouden tuloja, menoja tai varauksiin ja metsävähennyksiin vaikuttavia tapahtumia, ei metsätalouden veroilmoitusta tarvitse tehdä.

Veromuistio on metsänomistajille tarkoitettu ilmainen mobiilisovellus, jonka avulla hallinnoit metsätalouden harjoittamiseen liittyviä tulo- ja menotositteita sekä ylläpidät ajopäiväkirjaa. Veromuistiolla saat lähetettyä koko verovuoden tositteet yhtenä PDF-tiedostona valitsemaasi sähköpostiosoitteeseen veroilmoituksen täyttämistä sekä arkistointia varten.

Hyvin hoidetussa metsässä puusto järeytyy nopeasti

Parhaan tuoton metsällesi saat, kun metsät hoidetaan asianmukaisesti ja oikeaan aikaan. Etenkin taimikoihin tulee kiinnittää huomiota – kun taimikonhoito on tehty ajallaan, tuottaa metsä elinkaarensa aikana jopa puolet enemmän tukkipuuta. Oikeaan aikaan suoritetut hoitotoimenpiteet parantavat puuntuotoskykyä, ohjaavat puuston järeytymistä tukkipuuksi ja siten kohentavat myös metsän arvon nousua.

Hoitotoimenpiteiden ja hakkuiden sopivassa ajoittamisessa auttaa metsäsuunnitelma. Se on metsänomistajalle räätälöity työkalu ja toimintasuunnitelma metsää varten, johon koostetaan puusto- ja kuviotiedot sekä tulevat hoitotarpeet. Metsäsuunnitelma kertoo, mitä metsälle kannattaa tehdä lähitulevaisuudessa ja minkäsuuruisia hakkuutuloja on odotettavissa. Tavallisesti suunnitelma laaditaan seuraavan kymmenen vuoden ajalle metsänomistajan tavoitteiden mukaan. Metsäsuunnitelman sisällöstä voit lukea lisää täältä (Metsäkeskus).

Metsä on arvokasta omaisuutta, joten sitä uhkaaviin riskeihin on hyvä varautua metsävakuutuksella. Korvatuista metsävahingoista lähes 80 prosenttia on myrskyn aiheuttamia, mutta myös hyönteistuhojen osuus on kasvamassa. Voit lukea metsän vakuuttamisesta lisää täältä.

Puukaupalla tuloa metsästä

Metsässä olevan pääoman tuotto heikkenee puuston ikääntyessä. Puukaupan oikea aika on silloin, kun metsän kasvu on hidastunut ja puut järeytyneet riittävän isoiksi. Puun hintaan vaikuttavat muun muassa markkinatilanne, puuston laatu, leimikon suuruus, etäisyys tiestöstä, kesähakkuukelpoisuus, puulaji sekä hakkuutapa.

Suurimman taloudellisen hyödyn metsänomistaja saa yleensä, kun metsä hakataan sen metsänhoidollisen tarpeen edellyttämällä tavalla.

Metsänomistaja voi puukaupassa olla suoraan yhteydessä puuta ostavaan metsäteollisuusyritykseen tai Metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille puukauppaan liittyviä palveluita kuten valtakirjakauppa- ja leimauspalvelua. Valtakirjakauppapalvelussa metsänomistaja valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttaman puukauppansa eri puun ostajien kesken.

Puukaupassa hakattava alue rajataan karttaan ja maastoon. Hakattavan puuston määrä arvioidaan puutavaralajeittain. Suomessa on kuusi pääpuutavaralajia: mäntytukki, kuusitukki, koivutukki, mäntykuitu, kuusikuitu ja koivukuitu. Näiden lisäksi korjataan energiapuuta.

Jokaisella puutavaralajilla on oma hintansa. Hinnoittelussa puhutaan pysty- ja hankintakaupoista (kantohinta ja hankintahinta). Yleisin tapa puukaupassa on pystykauppa, jossa ostetaan metsässä oleva puu, jonka ostaja omalla kustannuksellaan kaataa, katkoo ja kuljettaa omaan käyttöönsä. Hankintakaupoissa puun myyjä kaataa, katkoo ja kuljettaa puut tienvarteen sieltä edelleen kuljetettavaksi.

Puukaupasta tehdään kauppakirja, jossa sovitaan muun muassa hinnoista, hakkuuajankohdasta ja puunmittaustavoista. Mikäli kyseessä on metsän yhteisomistus, tarvitaan puukauppaan kaikkien omistajien suostumus. Pystykaupassa puut kaadetaan ja mitataan monitoimikoneella.

Puun ostaja maksaa metsänomistajalle puukaupan ennakkomaksua. Puukaupan ennakkomaksu maksetaan 2-4 viikon sisällä kauppakirjan allekirjoittamisesta. Ennakkomaksu on usein 10-20 prosenttia arvioidusta puukauppasummasta. Loppumaksun asiakas saa, kun puut on hakattu. Koska kauppakirjaan merkitty hakkuun puukertymä on arvio, voi lopullinen puukauppasumma poiketa kauppakirjassa olevasta kauppasummasta. Lopullinen kauppasumma määräytyy hakkuussa kertyneen puumäärän perusteella.

Puukauppatuloja metsänomistaja saa yleensä seuraavasti:

  • Ensiharvennus: n. 500 €/ha

  • Harvennus: 1 200 – 2500 €/ha

  • Uudistushakkuu: 5 000 – 12 000 €/ha

Arvonlisäverovelvolliselle metsänomistajalle puun ostaja maksaa puukauppasumman päälle 24 prosenttia arvonlisäveroa. Metsänomistaja tilittää arvonlisäveron valtiolle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ennen tilitystä saadusta arvonlisäverosta voi vähentää metsätalouden menoihin sisältyvät arvonlisäverot. Puun ostajat pidättävät puukauppasummasta ennakonpidätyksen.

Sijoittaisinko saamani puunmyyntitulot?

OP tarjoaa laajan valikoiman sijoituskohteita puukaupparahalle. Sijoituskohteet eroavat toisistaan muun muassa tuoton sekä tuoton vaihtelun eli riskin mukaan. Ennen sijoituskohteen valitsemista teemme sinulle sijoittajakuvan kartoituksen.

OP-Kodin kautta löydät myös kiinteistösijoituskohteet – sijoitusasunnot ja metsätilat.

Eri sijoitustuotteiden valinnassa sinua auttavat pankkiemme sijoitusasiantuntijat.

Suunnitteletko metsätilasi myymistä?

Metsätiloista on kova kysyntä ja niistä maksetaan korkeita hintoja.

Metsätilan arvoon vaikuttavat muun muassa tilalla olevan puuston määrä ja metsätilan sijainti. Puuston määrä ja laatu ovat olennaisimmat metsätilan arvoon vaikuttavat tekijät. Sijainnin osalta korkeimpia hintoja maksetaan Etelä-Suomessa, kun taas pohjoista kohti mentäessä hinnat laskevat.

Mikäli suunnittelet metsätilasi myymistä, ota yhteyttä metsäsi sijaintikuntaa lähinnä olevaan OP-Kodin välittäjään. Löydät välittäjien yhteystiedot osoitteesta www.op-koti.fi tai ottamalla yhteyttä lähimpään osuuspankkiin.

Välityspalvelun lisäksi OP tarjoaa sekä myyjälle että ostajalle kaikki metsätilakauppaan liittyvät lainopilliset palvelut sekä rahoituksen.

Sukupolvenvaihdoksesta puolestaan voit lukea lisää täältä.