Yksi metsä – monta omistajaa?
Suomessa on yli 630 000 metsänomistajaa, jotka yhdessä omistavat yli 60 prosenttia Suomen metsistä. Noin 15 000 metsätilaa vaihtaa omistajaa joka vuosi sukupolvenvaihdosten ja kauppojen kautta.
On yleistä, että samalla metsätilalla on useita omistajia. Yhteisomistus vaikuttaa mm. tulojen ja menojen jakaantumiseen, päätöksentekoon ja verotukseen. Jos metsällä on useita omistajia, kannattanee yhden heistä ottaa metsästä päävastuu päätöksenteon hallinnan vuoksi.
Alla erilaisia metsän omistamisen muotoja ja niiden erityispiirteitä.
Yhtymä
Yhtymässä kaksi tai useita henkilöitä, kuten vanhemmat ja lapset tai sisarukset, omistavat yhdessä metsätilan. Henkilöt voivat omistaa tilaa eri omistusosuuksilla. Omistusosuuden suuruus määrittää osuuden mahdollisista tuloista ja menoista. Yhtymässä kaikki metsään liittyvät päätökset on tehtävä yksimielisesti. Yhtymä tekee yhden metsäveroilmoituksen ja yhtymän tulo tai tappio jaetaan osakkaille verotettavaksi omistusosuuksien suhteessa.
Yhteismetsä
Yhteismetsä on usean kiinteistön yhteisesti omistama ja hallitsema metsäalue. Yhteismetsän osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat. Yhteismetsän osakaskunta hallinnoi yhteismetsän toimintaa, ja yhteisiä päätöksiä voidaan tehdä esimerkiksi osakaskunnan kokouksissa. Yhteismetsän tavoitteena on säilyttää metsiä suurempina yksikköinä, jolloin niiden käyttö on metsätalouden kannalta tehokkaampaa ja edullisempaa kuin pienten metsäalueiden.
Kuolinpesä
Metsänomistajan kuollessa hänen metsänsä hallitsijaksi tulee kuolinpesä. Kuolinpesään voi kuulua esimerkiksi vainajan leski ja muut perilliset. Jakamaton kuolinpesä toimii metsätilan omistajana perinnönjakoon saakka. Kaikkien metsätilaa koskevien päätösten tulee olla yksimielisiä.
Oikeudet ja velvollisuudet
Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä metsän käyttöä ohjaa Metsälaki sekä muu lainsäädäntö. Joissain tapauksissa metsän käyttöä saattavat myös säädellä metsäsertifiointikriteerit.
Metsälain mukainen metsän uudistamisvelvollisuus määrittää vähimmäisvaatimukset metsän hakkaamiselle ja hoitamiselle. Lain mukaan kasvatushakkuissa on säilytettävä riittävä, kehityskelpoinen puusto, kun taas uudistushakkuuseen sisältyy velvollisuus perustaa uusi metsä. Laki ohjaa myös luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen käyttöä.
Metsänomistaja on velvollinen tekemään erilaisia ilmoituksia metsänsä käytöstä, kuten kaikista hakkuista tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle.
Metsänomistajana sinulla on oikeus valita tapa, jolla metsääsi hoidat, ja mihin metsääsi käytät. Voit esimerkiksi tehdä hakkuita tai vaikkapa suojella metsää, kunhan teet sen lakien rajoissa.