Seikkailija, sijoittaja tai kenties haahuilija – Tunnistatko, millaisista tunnetyypeistä oma metsäsuhteesi muodostuu?

Suomalaisten metsäsuhteet ovat monipuolisia. Eri tunnetyyppejä voi hahmottaa kuusi erilaista. Niiden painotukset voivat muuttua elämän varrella.

Elpymistä, työtä, harrastuksia, leikkipaikkoja, tuottoja – metsä tarjoaa monipuolisia elementtejä, ja suomalaisille se on tärkeä paikka. Usein metsään tutustutaan heti lapsesta pitäen. Samalla alkaa muodostua elinikäinen metsäsuhde.

– Metsäsuhde ei välttämättä ole fyysistä tekemistä tai fyysistä kontaktia, vaan se voi olla mielipiteitä, käsityksiä, asenteita ja arvoja. Voi asua keskellä kaupunkia ja siitä huolimatta on metsäsuhde, kertoo Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen.

Metsäyhdistyksen keväällä teettämän tutkimuksen perusteella suomalaisten metsäsuhde on monipuolinen ja se muuttaa muotoaan vuosien varrella.

Erilaisia metsään liittyviä tunnetyyppejä voidaan hahmottaa yhteensä kuusi. Ne eivät sulje toisiaan pois, vaan oma metsäsuhteemme voi koostua useista eri tyypeistä:

  1. Energinen seikkailija, 8 prosenttia tunnetyypeistä = Saa metsästä energiaa, ja metsä on hänelle paikka haastaa itseään esimerkiksi kiipeilyn tai vaikka maastopyöräilyn merkeissä. Extreme-urheilija, joka kokee metsässä vauhtia. Arvostaa metsän monipuolisuutta ja sieltä saatavia korkea-arvoisia tuotteita.
  2. Määrätietoinen sijoittaja, 11 prosenttia = Metsä tuo erityisesti taloudellista turvaa sekä itselle että yhteiskunnalle. Fyysinen metsäsuhde voi olla etäisempi.
  3. Harkitseva hyödyntäjä, 18 prosenttia = Metsä on työn ja toimeentulon sekä virkistäytymisen lähde. Lähtee metsään mielellään yksin.
  4. Seesteinen ylläpitäjä, 25 prosenttia = Metsä on pyhä paikka ja keskeinen osa suomalaisuutta. Metsää arvostetaan sen itsensä takia. Virkistyskäyttö, kuten marjastus ja sienestys ovat tärkeitä.
  5. Yhteisöllinen huolehtija, 23 prosenttia = Lähimetsän käyttäjä, jolle metsä tarjoaa arjen virkistymishetkiä. Metsään lähdetään mielellään omien läheisten ja perheen kanssa. Metsässä yhteenkuuluvaisuuden tunne lisääntyy.
  6. Huoleton haahuilija, 15 prosenttia = Metsä on rento vapaa-ajan ja virkistäytymisen paikka, jonne mennään yhdessä kavereiden, omien läheisten tai entuudestaan tuntemattomien kanssa esimerkiksi piknikille.

Monipuolisia metsän käyttäjiä

Tunnetyyppien jakautuminen korostaa Kärkkäisen mukaan sitä monipuolisuutta, joka liittyy metsään. Esimerkiksi metsänomistajia on kaikissa tunnetyypeissä. Painotukset itselle tärkeisiin asioihin vaihtelevat, mikä näkyy myös metsäaiheisissa keskusteluissa.

– Emme varmasti tulee ikinä saamaan yhteistä ”näin se on” -mielipidettä, eikä mikään kehitykään, jos mennään yhtenä rintamana eteenpäin. Tärkeää olisikin ottaa huomioon toisten argumentteja ja mielipiteitä sekä niiden taustalla olevia tunteita ja metsään liittyviä tarpeita.

Eri metsätyyppien välillä on kuitenkin yhteisiä piirteitä, kuten halu suojella luontoa ja huolehtia metsän hyvinvoinnista. Metsän koetaan myös lievittävän stressiä.

Kisakenttänä metsä

Varsinkin nuorten vastauksissa korostui Kärkkäisen mukaan se, että metsä on heille paikka olla oma itsensä.

– Tämä viesti tuli erityisesti nuorilta. He sanoivat, että se on paikka, jossa ei tarvitse esittää mitään. Se on hieno juttu.

Kainuussa Sotkamossa asuva 15-vuotias Elmeri Lesonen tutustui metsään jo lapsena.

– Isä on käynyt aina kalalla ja metsällä ja olen ollut mukana pienestä lähtien. Isovanhemmat pitävät myös luonnosta. Olen kulkenut heidän mukana, oppinut ja sitä kautta itsekin innostunut.

Koti sijaitsee Sotkamossa metsien keskellä. Perhe omistaa myös omaa metsää, ja Lesosen harrastuksiin kuuluvat metsästys ja kalastus. Tutuiksi ovat tulleet myös metsänhoitotyöt. Aikaa tuleekin vietettyä metsissä paljon.

Toukokuussa Lesosen käytännön metsätaidot pääsivät testiin, kun hän saapui Nuuksioon Etelä-Suomeen kilpailemaan 37. Metsävisan finaalissa 50 muun yläkoululaisen kanssa. Kisaan hän osallistui toista kertaa, ja tällä kertaa hän eteni fiinaaliin. Haastavinta Metsävisassa oli Lesosen mukaan puun iän arviointi.

– Etelässä puut kasvavat paljon nopeammin kuin Kainuussa. Mukavinta olivat puolestaan metsänhoidollisiin töihin liittyvät kysymykset.

Lesonen sijoittui kisassa kolmanneksi. Häntä suosi myös arpaonni, ja hän pääsi kahden viikon kesätöihin Sotkamon Metsänhoitoyhdistykseen. Työt ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi.

Metsä on tärkeä paikka

Entä vaatiiko metsäsuhteen syntyminen kontaktia metsään? Ei välttämättä. Esimerkiksi visuaalisuus ja tarinat auttavat meitä muodostamaan oman käsityksen.

– Voiko olla suhde aavikoihin, vaikkei olisi koskaan käynyt siellä? Suhde muodostuu pienistä asioista, kuten kuvista ja elokuvista. Siitä muodostuu tunne, että olisipa ihanaa olla beduiiniteltassa kirkkaan tähtitaivaan alla ja juoda teetä tai kulkea päivä kamelin selässä, Metsäyhdistyksen Kärkkäinen kertoo.

Sama pätee myös metsään. Kaikille ei kuitenkaan muodostu tällaista suhdetta. Kärkkäinen kertoo, että Suomessa on neljän prosentin ryhmä, joka ei ole lainkaan kiinnostunut metsistä. Hänestä kiinnostavaa olisi selvittää, keitä he ovat. Jos keväisen tutkimuksen toistaisi, voitaisiin saada myös tietoa siitä, kuinka eri tunnetyyppien jakauma muuttuu.

Noin 75 prosenttia suomalaisista on kuitenkin erittäin tai melko kiinnostuneita metsästä. 83 prosenttia kokee, että metsä on henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä. Kärkkäinen kertoo, että vuosien myötä oma metsäsuhde voi myös elpyä uudelleen.

– Jos metsä on tullut tutuksi paikaksi lapsena, niin suhde säilyy, vaikka välillä se hiipuisi.

Entä mikä saa meidät palaamaan metsään? Näin Elmeri Lesonen kiteyttää metsän tunnelman:

– Metsässä voi rauhoittua, ja siellä on puhdasta. Kukaan ei ole vieressä koko aikaa puhumassa. Mukava paikkahan se on. Mikäs sen parempaa.