Vihreästä kullasta oma koti kullan kallis

Herääkö sinullekin mielikuva omakotitalosta tai mökistä, kun kuulet sanan puutalo? Puun käyttö on tuttua suomalaisille rakentajille ja noin neljä viidestä suomalaisesta pien- ja rivitaloista sekä lähes kaikki vapaa-ajan rakennukset tehdään puurakenteista. Mutta tiesitkö, että rakennamme myös paljon muita puurunkoisia kiinteistöjä Suomessa?

Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino auttaa saavuttamaan päästötavoitteet. Rakentaminen on merkittävä päästöjen aiheuttaja, rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus koko kiinteistön elinkaaren aikaisista päästöistä on noin 20 prosenttia. Siksi on tärkeä, että kehitämme keinoja vähähiilisempään rakentamiseen.

Puun käyttö rakenteissa betonin sijaan on yksi keinoista vähentää rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Kasvaessaan puut sitovat itseensä ilmakehästä hiilidioksidia ja jopa puolet puusta on hiiltä. Puurakentamisessa materiaali toimii siten hiilivarastona, sillä puun sitoma hiili säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään. Lisäksi puurakentaminen vähentää huomattavasti uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta rakennusmateriaalien valmistuksessa.

Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, infrarakentamisessa sekä täydennysrakentamisessa. Myös Suomen hallitus asetti syyskuun 2020 alussa ensimmäistä kertaa kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle. Tavoiteltu puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Puun käyttöä edistetään muun muassa valtion tukemassa ARA-asuntotuotannossa. ARA-asuntojen rakentamiseen saa 20 prosenttia korkeamman käynnistämisavustuksen, jos kerrostalo rakennetaan puusta.

Puukerrostaloiksi kutsutaan rakennuksia, jotka ovat vähintään kaksikerroksisia, koostuvat monesta eri huoneistosta ja jossa kantavat runkorakenteet ovat pääosin puuta. Myös julkisivu voi olla puuta. Puukerrostalojen määrä uusista rakennushankkeista on vasta noin 6 prosenttia Suomessa, mutta naapurimaassa Ruotsissa vastaava luku on jo 20 prosenttia.

Puu materiaalina

Useimmat ihmiset mieltävät puun materiaalina mukavaksi. Puun psykologista vaikutusta ihmisiin on myös tutkittu ja vaikutuksen on todistettu olevan usein tavoin positiivinen. Puupinnat alentavat todistetusti ihmisten stressitasoa, parantavat sisäilmaa ja kaiken lisäksi ovat esteettisinä pidettyjä materiaaleja. Kuitenkin puurakentaminen herättää myös paljon kysymyksiä.

Ensinnäkin täytyy huomioida, että puurakennukset täyttävät samat paloturvallisuusvaatimukset kuin muut rakennukset. Automaattisten sammutusjärjestelmien ansiosta puukerrostalot ovat jopa turvallisempia muihin rakennuksiin verrattuna.

Puu on myös kestävä ja helposti työstettävä materiaali. Suhteessa painoonsa puu on myös lujaa. Puulla on myös myönteisiä vaikutuksia talon sisäilmaan, koska puu tasaa kosteuden vaihtelua, jolloin ilmanvaihtoa tarvitaan vähemmän. Puusta tehdään viihtyisiä, terveellisiä ja hengittäviä rakennuksia. Puu on myös hyvä lämmöneriste.

VTT:n tekemässä vertailussa selvitettiin kahden samanlaisen kerrostalon elinkaaripäästöt. Selvityksessä ainoa ero taloilla oli päämateriaali - puu ja betoni. Betonisen kerrostalon päästöt olivat noin 75 prosenttia suuremmat kuin vastaavan puisen kerrostalon päästöt.

Ja puitahan meillä riittää Suomessa

Suomen metsävarat ovat valtavat - noin 78 prosenttia Suomen maapinnasta on metsää! Jokaista suomalaista kohti metsää on 4 hehtaaria. Olemme myös Euroopan metsäisin maa - Euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria henkeä kohti. Metsäosaamisemme on huippuluokkaa ja metsiä hoidetaan kestävästi ja ekologisesti. Tämän takia suuret metsäpalot ovat meillä melko harvinaisia.

Metsämme toimivat tärkeinä hiilinieluina, kun metsien kasvu on suurempi kuin toteutuneet hakkuut. Vuotuiseen asuntotuotantoon tarvittava puumäärä kasvaa metsissämme vajaan työpäivän aikana. Vaikka siis rakentaisimme kaiken puusta, meille jäisi puuta vielä yllin kyllin.

Puurakentaminen työllistää suomalaisia

Suomalainen nykyaikainen puurakentaminen alkaa olla yhä enemmän teollisesti esivalmistettujen elementtien varassa. Esivalmistaminen parantaa tuotannon laatua ja tehokkuutta ja materiaali pysyy kuivana koko hankkeen läpi. Koska puu kasvaa lähimetsissämme, sen kuljetuskustannuksetkin jäävät vähäisiksi ja puurakentamisen materiaalien tuonti on niukka.

Metsäsektori työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Puurakentamisen kasvu loisi lisää työpaikkoja puuteollisuuteen. Puutalon rakentamiseen tarvittava työmäärä on sama kuin jos rakennettaisiin toisesta materiaalista, mutta puutalon rakennustyöstä tehdään suurempi osa sisätiloissa tehdashalleissa. Puurakentamisen suosion kasvu helpottaisi kasvukeskusten rakennusalan työvoimapulaa ja parantaisi samalla työllisyyttä pienemmillä paikkakunnilla, joissa valmistetaan puisia rakennusosia ja elementtejä.

Puuelementtien valmistuksen on todettu olevan myös turvallisempaa työntekijöille verrattuna perinteiseen rakentamiseen työmaalla. Puutalotehtaassa työt on mahdollista tehdä hyvin valaistuissa tiloissa vakio-olosuhteissa ja työ on ergonomisesti mukavampi kuin työmaalla. Vältytään niin huonoilta sääolosuhteilta kuin epätasaisilta työmailta, jotka hankaloittavat työskentelyä työmailla. Raskaita nostoja voidaan vähentää tai tehdä esimerkiksi nostimilla tai siltanostureilla. Nämä tekijät vähentävät oleellisesti työtapaturmien määrää ja pidemmällä ajanjaksolla on ennustettavissa vähemmän työperäisiä sairauksia rakennusalalla sen myötä, kun siirrytään enenevissä määrin puuelementtien käyttöön.

Puurakentaminen on nykypäivää ja tulevaisuutta

OP Kiinteistösijoituksessa pyrimme edistämään puurakentamista hankkeissamme ja haastamme myös muita markkinatoimijoita mukaan puurakentamiseen. OP-Palvelukiinteistöt -erikoissijoitusrahastolla on yhteensä 36 puurakenteisia päiväkoteja, ikääntyneiden hoivakoteja ja erityishoivakohteita, joista 12 kpl ovat hirsirakenteisia. OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahastolla on puukerrostalokohteita Tampereella, Turussa ja Helsingissä.

Useissa kiinteistökohteissa on lisäksi uusiutuvan energian tuotantoa, mikä pienentää myös käytönaikaista hiilijalanjälkeä.

Myös vuokralaisemme ovat olleet puurakentamiseen tyytyväisiä. Pienemmän ympäristövaikutuksen lisäksi puurakenteiset talot ovat myös sisäolosuhteiltaan miellyttäviä ja terveellisiä käyttää.

Takaisin juurille!

Olemme myös aktiivisia vihreän kullan kasvattajia. OP-Metsäomistaja -erikoissijoitusrahaston kautta hallinnoimme noin 90 000 hehtaarin metsäomaisuutta ja rahasto on Suomen kuudennes suurin metsänomistaja.

OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahaston metsien kasvu on toiminta-aikana ylittänyt metsien hakkuut eli rahaston metsät ovat toimineet hiilinieluina. Metsänhoidon vastuullisuudesta kertoo metsien sertifiointi. OP-Metsänomistaja vuokraa myös paikallisille metsästysseuroille metsästysoikeudet ja osallistuu näin paikallistoimintaan. Lisäksi rahasto tukee tuulivoimahankkeita tekemällä varaussopimuksia tuulivoimaloiden rakentamiseksi rahaston maille.

Kirjoittaja Lotta Keskinen työskentelee Investment Managerina OP Kiinteistösijoituksessa ja vastaa kiinteistösijoitusten vastuullisuusasioiden kehittämisestä.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen. Suurena toimijana alalla kannamme OP Kiinteistösijoituksessa vastuumme vastuullisena kiinteistöliiketoiminnan harjoittajana. Erikoissijoitusrahastomme OP-Metsänomistaja kasvattaa vihreää kultaa, kun taas erikoissijoitusrahastot OP-Palvelukiinteistöt ja OP-Vuokratuotto hyödyntävät puuta rakennushankkeissa.