Metsää voi omistaa ja hoitaa myös etänä

Helsinkiläinen Taina Lautala tietää, että metsäasioista voi sopia myös muuten kuin perinteiseen tapaan pirttipöydän äärellä. Apua tarjoavat esimerkiksi sähköiset palvelukanavat.

Vuoden 2018 alussa Taina Lautala, joka asuu keskellä urbaaneinta Suomea Helsingin Töölössä, perusti siskonsa kanssa maatalousyhtymän. Yhtymän nimissä hallinnoidaan maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä sisarusten nimiin siirrettyjä peltoja ja metsiä, jotka sijaitsevat Jämsän Längelmäellä.

– Isä ja äiti olivat jo aikaisemmin miettineet metsien siirtämistä minulle ja sisarelleni. Meidän oli kuitenkin järkevämpää perustaa siskon kanssa maatalousyhtymä. Päätökseen vaikutti sekin, että sisko ja hänen miehensä asuvat Längelmäellä. He pystyivät osallistumaan paikan päällä käytännön töihin.

Kun yhtymässä oli ensin hoidettu akuutit maatalouteen liittyvät järjestelyt ja työt, huomio kiinnittyi metsiin. Niissä ei ollut tehty pitkään aikaan hakkuita.

– Kilpailutin eri puunostajia ja valitsimme kilpailutuksen perusteella UPM:n. Vanhaa metsäsuunnitelmaa päivitettiin. Osalle metsätiloista on nyt tehty avohakkuita ja niille on myös istutettu uudet taimet. Osalla tiloista on tehty harvennuksia.

– Yhtymän tilille on tullut tuloja puukaupasta sitä mukaa, kun kaupassa sovittuja hakkuita on tehty.

Koko metsä mahtuu kännykkään

Lautala on hoitanut metsäasioita paljolti etänä.

– Olen asioinut metsäyhtiön Helsingin toimistolla ja sopinut asioista puhelimitse, sähköpostitse ja sähköisiä palveluja käyttäen. Tällä hetkellä käytössäni on myös esimerkiksi UPM Metsä -sovellus.

Hän kuvailee sitä tietopankiksi, josta löytyvät esimerkiksi sopimukset, metsäsuunnitelma, ehdotukset hoitotöistä, mittaustodistukset ja tilitykset.

– Sovelluksen kautta onnistuisi myös sopiminen kaupoista ja erilaisista metsänhoitotoimista.

Metsäasioiden hoidossa ja käytännön töissä ovat auttaneet myös luottohenkilöt Längelmäellä.

– Isä ja siskonmies ovat esimerkiksi käyneet katsomassa, miten hakkuita ja muita toimia on tehty.

Metsä rauhoittaa

Lautala on osallistunut myös itse metsänhoitoon, hän on tehnyt esimerkiksi taimikoiden heinäystä ja puuston pystykarsintaa. Suunnitelmissa on oman raivaussahan osto.

– Pyrin tekemään itse mahdollisimman paljon, opettelemaan ja saamaan tuntumaa metsään.

Huomaan, että kun liikun vaikka isän kanssa metsässä, hän osaa paljon paremmin havainnoida, mitä hoitotoimenpiteitä missäkin pitäisi tehdä.

Lautala käy mielellään palstoilla myös muista kuin pelkästään metsänhoidollisista syistä.

– Kaikki se, mitä on Längelmäellä, tarjoaa erinomaista vastapainoa kaupungin kiireiselle elämänmenolle. Metsä rauhoittaa.

Lautala toivoo, että metsää kasvatetaan myös pitkällä tähtäimellä, niin että siitä – ja metsänhoidosta – voivat nauttia myös tulevat sukupolvet, esimerkiksi siskontyttö.

Yhteistyö sujuu

Taina Lautalan luottohenkilöihin Längelmäellä kuuluu myös UPM Metsän metsäasiakasvastaava Tuomo Jokinen.

Tuomo on ollut mukana kartoittamassa yhtymän metsänhoitotarpeita, samoillut palstoja ristiin rastiin sekä koordinoinut yhtymän metsäyhtiöllä teettämiä töitä.

– Tainan kanssa on ollut erittäin kiva tehdä yhteistyötä; hän on aktiivinen ja kiinnostunut metsästä. Asiat hoituvat hyvin etänä, vaikka Taina on Helsingissä ja minä Jämsässä.

– Toki olemme jo pariin otteeseen ehtineet tavatakin. Olemme käyneet esimerkiksi yhdessä tutustumassa palstoihin.

Virtuaalisen pirttipöydän äärellä

Puukaupoissa se perinteinen tapa on, että asioista sovitaan kasvotusten pirttipöydän äärellä.

– Sillä on ilman muuta omat hyvät puolensa, samalla vaihdetaan vähän muitakin kuulumisia ja tutustutaan toisiin. Mutta nykyään suuri osa metsänomistajista asuu kauempana. Sähköinen palvelu palvelee heitä hyvin.

– Sähköiset palvelut ovat tietenkin erittäin hyviä myös näin korona-aikaan, kun ihmisten kodeissa ei voi järjestää tapaamisia, Tuomo lisää.

Tuomo kertoo, että hänellä on kymmeniä asiakkaita, joita hän ei ole tavannut vuosikausiin. Osa heistä asuu ulkomailla.

– Kaikki olen tavannut aikoinaan, ja kun luottamuksellinen ilmapiiri on syntynyt, yhteydenpito sähköisillä alustoilla tai sähköpostitse tai puhelimitse riittää asioiden hoitoon.

Rahoituspalvelun voi solmia etänä

  • Puukaupassa metsänomistaja myy metsäyhtiölle oikeuden korjata tietyltä alueelta puustoa tietyn aikaikkunan kuluessa. Metsänomistaja saa hakkuutuloja hakkuiden tekemisen jälkeen mittaustodistukseen perustuen.
  • Puukauppoihin on tarjolla myös puukaupan rahoituspalvelu. Siinä metsänomistaja saa jopa 80 prosenttia puukaupan myyntisaatavista tililleen jo viikossa sopimuksen solmimisen jälkeen, riippumatta hakkuuaikatauluista.
  • Puukaupan rahoituksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj, mutta metsänomistaja sopii siitä aina suoraan metsäyhtiön puunostajan kanssa puukaupan yhteydessä. Rahoitus on toistaiseksi tarjolla UPM Metsän ja Metsä Groupin kanssa tehtäviin puukauppoihin. Rahoituspalvelun korko on 3 kuukauden euribor + 1,75 prosenttia. Järjestelypalkkio ja korkokustannukset ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa.