Aloittelevan metsänomistajan kompastuskivet ja kuinka ne vältetään

Heini Hukka kokee, että metsänomistajuus luo luontoon aivan erityisen suhteen. Aloittelevan metsänomistajan ainoa kommellus sattui, kun lähes kahdeksantuhatta kuusentainta meinasi jäädä istuttamatta.

– Alkuun metsän ostaminen vähän jännitti. Pohdimme, uskallammeko ottaa urakan vastaan ja kuinka saamme niin ison määrän taimia istutettua.

Näin sanoo joensuulainen Heini Hukka, 54, joka osti puolisonsa kanssa 12 hehtaaria metsää keväällä 2018. Metsä koostuu kahdesta erillisestä palstasta, ja osa siitä sijaitsee järven rannalla.

Hukalla oli jo ennestään vahva tunneside metsään, joka oli aiemmin hänen isänsä ja setänsä omistuksessa.

– Muistan, kuinka pienenä tyttönä olin mukana istuttamassa pelloille koivuntaimia. Sittemmin olen viettänyt metsässä paljon aikaa; kerännyt marjoja ja sieniä sekä seurannut vuodenaikojen vaihtelua. Se on voimaannuttava paikka, hän sanoo.

Metsäkaupoissa usein tunteet mukana

Metsähoitoyhdistys Koillismaan talous- ja markkinointipäällikkö Seppo Miettunen tietää, että tunteet ovat usein metsäkaupoissa mukana puolin ja toisin. Metsä on suomalaisille tärkeä asia.

– Metsäkaupat ovat kuitenkin usein tuhansien eurojen investointeja, joten ostohuumassa tulee muistaa tarkastaa asiat mahdollisimman hyvin. Kauppakirjaan liittyy monia mutkia, Miettunen sanoo.

Suomessa aloitteleva metsänomistaja saa apua esimerkiksi metsänomistajien omista järjestöistä. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa tietoa, metsäammattilaisten apua sekä edunvalvontaa jäsenilleen.

Etämetsänomistus on tätä päivää

Tarkkaa arviota metsäkauppojen määrästä on vaikea antaa, mutta Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mukaan metsäkiinteistöjen kauppa- ja lahjaluovutuksia tehdään vuosittain noin 12 000. Lukemassa ei ole otettu huomioon kuolinpesiä.

Miettusen mukaan ennen metsänostoa kannattaa pohtia, minkä kokoinen metsätila on kannattava. Esimerkiksi pienten metsäpalasten kohdalla metsänhoitokustannukset nousevat ja puukaupassa tulot voivat jäädä pienemmiksi.

– Metsäalan slangi eli oma sanasto on myös hyvä ottaa haltuun. Muuten menevät motit ja hehtaarit äkkiä sekaisin, hän sanoo.

On myös hyvä miettiä, miten myynti sujuu verotuksessa järkevästi sekä luovuttajan että vastaanottajan kannalta eli onko kyseessä esimerkiksi lahjoitus tai lahjanluonteinen kauppa.

Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on korkealla ja monelle ajankohtainen kysymys on, mistä löytää jatkaja.

– Tänä päivänä meidän alueellamme Kuusamosta Ouluun noin puolet ovat etämetsänomistajia, Miettunen kertoo.

Vaikka etämetsänomistus onkin tätä päivää, sukupolvenvaihdoksessa kannattaa miettiä, onko metsää järkevää ottaa vastaan ollenkaan, jos uusi omistaja esimerkiksi asuu liian kaukana metsästä tai elämä on jo muutenkin kiireinen.

Pieni kommellus alkutaipaleella

Hukan pariskunnalle metsänomistajuus on ollut mielenkiintoinen prosessi.

– Ennen kauppoja tutkimme metsänhoitoyhdistysten, Stora Enson ja UPM:n sivustoja. OP:lla on myös hyvä metsänhoito-opas metsänomistajille. Olemme oppineet paljon. Esimerkiksi kaupanvahvistajan hakeminen kauppakirjan allekirjoittamista varten oli uutta, hän kertoo.

Pariskunnalle sattui pieni kommellus heti ensimmäisenä keväänä.

Kun metsä oli kaadettu, piti alue laikuttaa ennen uusien taimien istutusta.

– Olimme jo tilanneet valmiiksi lähes kahdeksantuhatta kuusentainta ja ajattelimme, että istutus on ennen kesää hoidettu. Sitten ilmenikin, että laikuttajalla oli hyvin kiireinen kevät, eikä ollut varmuutta siitä, milloin hän ehtii urakan hoitaa, Hukka kertoo.

He eivät halunneet ottaa riskiä, joten päätyivät perumaan tilatut kuusentaimet ja siirtämään istutuksen varmuuden vuoksi syksylle.

– Eräänä päivänä saimmekin viestin, että laikutus on suoritettu. Olisimme siis hyvin ehtineet tehdä istutuksen jo keväällä! Mutta ei se haitannut. Pidimme huikeat istutustalkoot syksyllä, Hukka sanoo.

Aloittelevan metsänomistajan viisi yleistä virhettä

1. Pettymys hintaan

Jos metsän ostaa esimerkiksi alueellisella keskihinnalla ilman ammattilaisen tekemää metsäarviota, voi metsän todellinen kunto olla toinen kuin luvattiin.

– Siellä voi olla hoitamattomia taimikoita tai lumen aiheuttamia tuhoja. Uusi ostaja joutuu heti uudistustöihin, mikä on lisälaskua kauppahintaan, Seppo Miettunen sanoo.

Kaupanteon yhteydessä metsästä on tärkeää teettää metsäarvio, joka kertoo puuston ja maapohjan taloudellisen arvon.

2. Kulkuyhteydet eivät ole selvillä

Ennen kauppoja on hyvä ottaa selville, onko metsätilalle määritelty kulkuoikeutta.

– Paikan päällä voi näyttää siltä, että metsässä menee epämääräinen rengasura, joka myöhemmin osoittautuukin epäviralliseksi tieksi. Tällaisissa tapauksissa tieyhteyden järjestäminen voi olla kallista, Miettunen sanoo.

3. Metsästysoikeuden ehdot hukassa

Metsänomistaja hankkii tuloja myös metsästysoikeudella. Miettusen mukaan joillakin alueilla on määritelty tietty metsänomistuksen hehtaarimäärä, että pääsee jäseneksi metsästysseuraan. Jos metsää ostaa tällä perusteella, asia kannattaa tarkistaa etukäteen.

4. Puukaupan kilpailuttaminen jää tekemättä

Kokematon metsänomistaja saattaa jättää puukaupan kilpailuttamatta. Kilpailutus on tärkeää, sillä yhtiöiden tarjoamissa hinnoissa voi olla kymmenienkin prosenttien eroja. Esimerkiksi kesällä korjattavat leimikot ovat merkittävästi arvokkaampia kuin talvella korjatut.

5. Menot unohtuvat

– Aloittelija katsoo yleensä metsää vain tulonlähteenä, eikä satsaa tarpeeksi esimerkiksi taimikoiden hoitoon. Kulut ovat välttämättömiä, jotta metsätilan arvo säilyy, Miettunen muistuttaa.

Lue myös:

Uuden metsänomistajan muistilista – Kuusi vinkkiä, joilla pääset alkuun
Metsän hintaan vaikuttaa moni tekijä: Ota selvää faktoista ennen ostopäätöstä
Metsän omistaminen saa uusia muotoja – millaista tukea metsänomistaja kaipaa?
Näin vältät sudenkuopat metsätilan sukupolvenvaihdoksessa