Globaalit trendit ohjaavat metsätalouden kehitystä – Suomen laajat, korkealaatuiset metsävarat houkuttelevat kansainvälisiä sijoittajia

Tulevaisuudessa suuri osa maailman käyttämästä puusta tulee tropiikin istutusmetsistä, mutta Suomen asema biotalouden edelläkävijänä säilyy vahvana.

Suomen metsäteollisuudella pyyhkii nyt hyvin. Erityisesti sellun korkealla pysytellyt kysyntä globaaleilla markkinoilla ajaa suuria investointeja, ja Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla useampikin uusi sellu- tai niin kutsuttu biotuotetehdas.

Metsätalous liikkuu yhä voimakkaammin maarajojen yli – suomalaiset metsäyhtiöt toimivat nykyään muun muassa Brasiliassa sekä Uruguayssa, ja Suomen metsiin investoivat nyt myös kansainväliset toimijat.

Samaan aikaan maailmassa jylläävät suuret ja ainakin osin ennalta-arvaamattomat muutosvoimat, jotka linkittyvät vahvasti myös globaaliin biotalouteen. Kuinka esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ja maapallon väestön kasvu vaikuttavat tulevaisuuden kuituhuoltoon? Ja mikä Suomen rooli tulee olemaan muuttuvilla metsätalousmarkkinoilla?

Kasvun painopiste on nyt tropiikissa

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa maailman käyttämästä puusta tulee tropiikin ja subtropiikin istutusmetsistä, kertoo konsulttiyhtiö Pöyry Management Consultingin johtaja Petteri Pihlajamäki.

– Esimerkiksi selluteollisuuden kasvu painottuu maailmassa etelään, kuten Etelä-Amerikkaan ja Kaakkois-Aasiaan.

Pohjoisen pallonpuoliskon rooli ei kuitenkaan ole kansainvälisessä kuitubalanssissa häviämässä. Esimerkiksi havusellun tuotanto kasvaa tällä hetkellä Suomessa ja Venäjällä, ja sahatavaran tuotanto jakautuu melko tasapainoisesti eri puolille maailmaa.

Suomessa metsät ovat yhä tärkeä raaka-aine monelle perustuotteelle, kuten rakennuspuutavaralle, pakkkaustuotteille, paperille ja huonekaluille. Globaalilla tasolla lähes kaikkien metsäteollisuustuotteiden tarve on yhä kasvussa, Pihlajamäki muistuttaa.

– Lopputuotteista ainoastaan paperi on menettänyt markkinaosuuttaan elektronisen kommunikaation kasvaessa.

Lisäksi Suomi on edelläkävijä monien uusien puutuotemahdollisuuksien kehittämisessä. Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa erilaiset biomateriaalit, -polttoaineet ja -tekstiilit. Yhtenä mielenkiintoisena kehityssuuntana Pihlajamäki pitää uusia puupohjaisia tuotteita, joiden avulla voidaan rakentaa esimerkiksi puukerrostaloja.

Suomi vetää sijoittajia

Merkittävää on se, että useassa uudessa Suomen metsäteollisuuden projektissa on mukana ulkomaisia toimijoita ja sijoittajia. Esimerkiksi Finnpulpin kaavailemassa Kuopion tehtaassa ja Kemijärven tehtaassa Lapissa pääsponsorit tulevat Kiinasta.

– Kansainväliset toimijat ovat kiinnostuneita investoimaan Suomeen, koska meillä on laajat ja korkealaatuiset metsävarat, jotka mahdollistavat kestävän käytön, Pihlajamäki toteaa.

Muita vetovoimatekijöitä ovat maan kehittynyt infastruktuuri, vakaa talous ja erittäin koulutettu työvoima.

– Olemme sijoittajille hyvin matalan riskin maa.

Elintason noustessa paine metsävarojen häviämiseen pienenee

Kun metsäteollisuustuotteiden kysyntä kasvaa, on tärkeää miettiä myös sitä, kuinka Suomen ja koko maapallon metsävaroja voidaan hyödyntää mahdollisimman vastuullisesti ja kestävästi.

Esimerkiksi Suomen metsät ovat merkittäviä hiilinieluja, sillä ne sitovat enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu metsien käytön vuoksi. Hiilinielu perustuu metsävarojen jatkuvaan kasvuun ja siihen, että Suomen metsiä on jo vuosikymmeniä hoidettu hyvin ja käytetty kestävästi.

Metsätalouden kasvaessa on herännyt huoli siitä, kutistuuko hiilinielu. Pihlajamäki kuitenkin muistuttaa, että Suomen metsävarat eivät ole vähenemässä.

– Viimeiset 50 vuotta Suomen metsävarat ovat kasvaneet, ja kasvu on koko ajan lisääntynyt.

Ylipäätänsä trendi koko Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on se, että metsävarojen määrä on vakaassa kasvussa. Metsäkato on ongelma, joka koskettaa ennen kaikkea köyhiä kehitysmaita ja trooppisia metsiä.

– Hyvin köyhissä maissa metsä on yhä lähinnä polttopuun lähde, ja ainoa energialähde talon lämmittämiseksi tai ruoan valmistamiseksi, Pihlajamäki toteaa.

Kun elintaso nousee, paineet metsävarojen häviämiseen pienenevät ja metsävarat kääntyvät tyypillisesti kasvuun. Tärkeää on Pihlajamäen mukaan huolehtia siitä, että kun istutusmetsät laajenevat etelässä, se tapahtuu tavalla, joka ei ole ristiriidassa paikallisen ruoantuotannon ja elämäntavan kanssa.

Posivitiista on myös se, että yhä useammat metsät on sertifioitu. Tämä on ollut yksi hyvä tapa varmistaa kestävyyden toteutuminen käytännössä, Pihlajamäki sanoo.

– Me näemme maailman metsien potentiaalin suurena kestävyyden periaatteet huomioon ottaen.

Lue myös Nyt metsästä saadaan raaka-ainetta myös liimoihin ja maaleihin – puusta eristettävä ligniini korvaa myrkylliset aineet