Entä jos suojelisit metsäsi?

Metsänomistaminen voi olla myös erinomainen keino tukea luonnon monimuotoisuutta ja sen suojelua. Yksi tapa on ilmoittaa oma metsä mukaan Metso-ohjelmaan. Mistä on kyse?

Onko metsäsi iäkästä ja kenties jo osin lahonnutta? Yksi vaihtoehto on suojella se Metso-ohjelman avulla joko pysyvästi tai määräaikaisesti.

Metson kautta siitä voi saada korvauksen ja samalla metsänomistaja tukee osaltaan metsien monimuotoisuutta. Suojelu voi olla hyvä tapa myös perikunnille saada metsä mielekkääseen käyttöön.

Ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen Ympäristökeskuksesta kertoo, mistä Metsossa on kyse.

Mikä Metso-ohjelma?

Metso-ohjelma on yksityisille metsänomistajille suunnattu vapaaehtoinen ohjelma, joka edistää luonnon hyvinvointia.

– Metsossa etsitään monimuotoisuudelle merkittäviä metsiä suojeluun. Siitä saa täyden korvauksen. Metsätalouskäyttö ei siis enää jatku metsässä, mutta siellä liikutaan yhä jokamiehenoikeuksilla.

Entä millainen metsä sopii kohteeksi? Mukaan haetaan hyvin monen tyyppisiä kohteita, kuten lehtoja ja puustoisia perinneympäristöjä. Eniten Metsossa on tähän mennessä suojeltu kangasmetsiä, niitä on yhteensä reilua 27 000 hehtaaria.

Tarkkoihin kohdekriteereihin voi tutustua Metsonpolku-sivustolta.

Metso-ohjelma on toiminut vuodesta 2008. Nyt mukana on jo pari tuhatta tilaa. Tavoitteena on suojella 100 000 hehtaaria metsää pysyvästi vuoteen 2025 mennessä. Myös talousmetsiin pyritään turvaamaan ympäristötukikohteita sekä luonnonhoitohankkeita.

– Pysyvän suojelun tavoitteesta puuttuu 30 prosenttia ja kohteita kannattaa tarjota edelleen. Vastaavasti saman verran on tarkoitus perustaa talousmetsiin ympäristötukikohteita ja tehdä talousmetsiin luonnonhoitoa. Tästä tavoitteesta puuttuu vielä 40 prosenttia.

Syrjänen arvioi, että kaiken kaikkiaan kiinnostus luonnonsuojeluun on nousussa.

– Sanoisin, että se kiinnostaa enemmän. Sitä voi tehdä monella tapaa. Talousmetsissä hakkuun yhteydessä voi jättää säästöpuita tai kunnostaa luonnonhoitotöillä elinympäristöjä, kuten lehtoja. Jos metsänomistaja on liittymässä FSC-sertifikaattiin, tämä on yksi keino, jolla voi toteuttaa viiden prosentin suojeluosuutta ja saada siitä rahallisen korvauksen. Tällä on laajemminkin positiivisia vaikutuksia metsänhoitoon.

Miten pääsen alkuun?

Ensimmäiseksi selvitetään metsän sopivuus suojelukohteeksi. Syrjänen kannustaa olemaan yhteyksissä paikalliseen Ely-keskukseen, Metsäkeskukseen tai metsänhoitoyhdistykseen.

Kysyminen ei sido mihinkään.

Pysyvä vai määräaikainen suojelu?

Metsänomistaja pohtii myös, millä tavalla hän haluaa suojella metsänsä: pysyvästi vai määräaikaisesti. Eniten metsiä on suojeltu Metson kautta pysyvästi. Pysyvän suojelun voi toteuttaa kahdella tavalla.

– Metsän voi myydä pohjineen valtiolle. Toinen tapa on perustaa yksityinen suojelualue. Silloin hallintaoikeus säilyy metsänomistajalla, mutta siellä ei enää harjoiteta metsätaloutta.

Yksityisillä suojelualueilla esimerkiksi vastuu hyönteistuhoista siirtyy valtiolle. Yksityisen suojelualueen tierasitteet eivät kuitenkaan poistu.

Jos kohde myydään valtiolle, siitä vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Se voi tehdä esimerkiksi ennallistamistoimia.

Pysyvään suojeluun toivotun kangasmetsän ala on usein päälle viisi hehtaaria. Pienemmille kohteille voi hakea myös ympäristötukea.

– Mielellään tietysti mitä isompi, sen parempi. Mutta ei tietenkään pieniä sorsita.

Mahdollista on tehdä myös määräaikainen sopimus metsän rauhoituksesta. Se solmitaan 20 vuodeksi. Vaihtoehtoisesti metsänomistaja voi tehdä 10 vuoden ympäristötukisopimuksen. Kummassakin tapauksessa alue säilyy metsänomistajan omistuksessa, mutta sen talouskäyttö päättyy määräajaksi.

Sopimuspolitiikka

Kun metsä suojellaan pysyvästi kaupan tai yksityisen suojelualueen kautta, asioidaan oman alueen Ely-keskuksen kanssa.

Yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista harkitseva metsänomistaja hakee rauhoittamispäätöstä Ely-keskukselta. Keskus selvittää metsän sopivuuden ja tekee tarjouksen suojelusta.

Jos metsänomistaja hyväksyy ehdotetun korvauksen, suojeluehdoista sovitaan yhdessä ja Ely-keskus tekee suojelupäätöksen. Maksettava korvaus on verovapaa.

– Ely selvittää, kuuluko kohde ohjelman piiriin. Korvaus voi edetä nopeastikin. Kun päätös tehdään, siihen voidaan sisällyttää esimerkiksi metsänomistajan laavupaikan säilyminen tai oikeus hakea alueelta joulukuusia. Monet metsänomistajat haluavat jatkaa metsästystä kuten aiemminkin.

Määräaikaisen rauhoituksen 10-vuotisen ympäristötukisopimuksen osalta kannattaa puolestaan ottaa yhteyttä Metsäkeskukseen ja pidemmän, 20 vuoden määräajan osalta Ely-keskukseen.

Saako tästä korvauksen?

Entä mitä metsänomistaja saa palkkioksi osallistumisestaan? Käytännössä puuston arvo vaikuttaa kohteen hintaan. Hehtaarikorvaus voi vaihdella muutamasta tuhannesta yli kymmeneen tuhanteen euroon puuston arvon mukaan.

– Tämä voi olla paras tapa saada tuottoa metsästä, jossa on lahopuustoa, Syrjänen tiivistää.

Esimerkiksi valtiolle myytyjen metsien keskikoko on ollut lähes 16 hehtaaria ja keskihinta hehtaarilta on ollut noin 4 300 euroa.

Vastaavasti yksityisen luonnonsuojelualueen osalta metsän ala on ollut noin 10 hehtaaria ja hinta noin 5 000 euroa hehtaarilta.

Määräaikaiseen rauhoitukseen ilmoitetut metsät ovat olleet kooltaan keskimäärin 7 hehtaaria ja niistä on korvattu noin 2 400 euroa hehtaarilta.