Nyt metsästä saadaan raaka-ainetta myös liimoihin ja maaleihin – puusta eristettävä ligniini korvaa myrkylliset aineet

Puusta eristettävää ligniiniä saatetaan tulevaisuudessa nähdä myös paristoissa. Tällä hetkellä Stora Enson sellutehdas on maailman suurin kuivaligniinin tuottaja.

Yksi uusimmista puun käyttötavoista on ligniini, joka tarjoaa uusiutuvan ja biopohjaisen vaihtoehdon öljypohjaisille fenoleille. Fenoleita on käytetty perinteisesti esimerkiksi maalien ja liimojen valmistuksessa.

Ligniini itsessään ei kuitenkaan ole uusi keksintö – se on ollut keskuudessamme yhtä pitkään kuin metsä.

– Ligniini on puukuituja yhteen sitova luonnon polymeeri, ja puun merkittävimpiä ainesosia. Puun massasta 20–30 prosenttia on ligniiniä, kertoo Stora Enson Biomaterials-divisioonan johtaja Markus Mannström.

Ligniiniin hyötykäyttömahdollisuuksia on tutkittu Mannströmin mukaan jo kymmeniä vuosia, mutta vasta nyt kaupallisesta soveltamisesta on tullut todellisuutta. Stora Enso lanseerasi alkuvuodesta Lineon, joka on myrkytön korvaaja esimerkiksi vanerin, OSB-levyjen ja viilupuun hartseissa sekä paperin laminoinnissa ja eristeiden valmistuksessa käytettäville öljypohjaisille fenoleille.

Suomalainen metsäyhtiö on yksi ligniinin hyödyntämisen pioneereista. Tällä hetkellä Stora Enson Sunilan tehtaan lisäksi vain yksi yhdysvaltalainen tehdas tuottaa ligniiniä kemianteollisuudelle.

Mustalipeästä kuivaligniiniksi

Sunilan sellutehdas valmistaa 50 000 tonnia niin kutsuttua kraftligniiniä vuodessa, mikä tekee Stora Ensosta maailman suurimman ligniinin tuottajan.

Perinteisesti ligniini on erotettu puusta sellunkeiton yhteydessä, ja aine on kulkenut nimellä mustalipeä. Sellunkeiton sivutuotetta on käytetty jo pitkään biopolttoaineena Sunilan tehtaalla, mikä on osaltaan vähentänyt merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.

– Suuret sellutehtaat ovat energiapositiivisia, eli ne tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, Mannström huomauttaa.

Tulevaisuudessakin osa ligniinistä käytetään tehtaalla polttoaineena, mutta osa otetaan talteen jatkojalostusta varten. Erotteluprosessin lopputuloksena on kuiva ja väriltään ruskea jauhe, jolla on erinomainen sekoittuvuus ja pitkä säilyvyysaika.

– Kehittelimme pitkään reseptiä, joka mahdollistaisi hyvin laaja-alaisen soveltuvuuden.

Myös ligniinin kustannusrakenne on vakaa, mikä on auttanut Lineon lanseerauksessa. Mannströmin mukaan ligniinipohjaisten tuotteiden hinnan on tällä hetkellä oltava samaa tasoa fossiilipohjaisten kilpailijoiden kanssa.

– Yhteiskunta ei ole ihan vielä valmis maksamaan luonnonmukaisista materiaaleista lisää, hän myöntää.

Puusta pattereita

Lineota käytetään tällä hetkellä lähinnä vaneri- ja puutehtaiden hartseissa ja liimoissa, mutta Stora Enso kehittelee parhaillaan raaka-aineelle myös muita käyttökohteita. Ligniinillä on sovellusmahdollisuuksia ainakin erikoiskemikaaliteollisuudessa, rakennusalalla, hygieniatuotteissa ja elintarviketeollisuudessa.

– Selvitämme esimerkiksi mahdollisuuksia käyttää ligniiniä varaavissa energialähteissä, kuten litiumparistoissa, Mannström paljastaa.

Mannströmin luotsaama Biomaterials-divisioona työstää myös muita innovatiivisia tapoja hyödyntää puuta esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa ja biopohjaisissa muoveissa.

Tänä vuonna yhtiö on panostanut muun muassa puukuidusta valmistettaviin biokomposiitteihin, joista voi valmistaa muovin tapaan monenlaisia käyttöesineitä. Yhdessä Orthexin kanssa Stora Enso on tuonut markkinoille biokomposiitista valmistettuja keittiövälineitä, jotka korvaavat perinteisestä muovista valmistettuja tuotteita. Tuotteiden biopohjainen materiaali vähentää niiden hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia.

Tavoitteena on, että suuri osa tänä päivänä fossiilipohjaisissa tuotteissa käytettävistä uusiutumattomista materiaaleista voidaan korvata tulevaisuudessa ligniinillä, biokomposiittirakeilla tai muilla puukuiduista valmistettavilla tuotteilla.

– Me Stora Ensossa uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan tulevaisuudessa valmistaa puusta, Mannström sanoo.