Metsäteollisuus vastaa viidesosasta Suomen viennistä – ilman metsänomistajia tämä ei olisi mahdollista

Metsäteollisuuden merkitys koko Suomen taloudelle ja viennille on merkittävä. Vuosittain tehtävät reilut 100 000 puukauppaa ovat alan toiminnan edellytys.

Parin viime vuosikymmenen aikana metsäteollisuudessa on tapahtunut paljon. Tätä kehitystä symboloi hyvin digitalisaatiota edustava tabletti: samaan aikaan, kun lehtien lukeminen on siirtynyt paperilta tabletin näytölle, on verkkokauppa synnyttänyt uusia mahdollisuuksia pakkausmateriaalien kysynnälle. Toisaalla kysyntä on hiipunut, mutta toisaalla se kasvaa vinhaa vauhtia.

– Taantumavuosien jälkeen olemme jälleen näkemässä uutta nousua ja menestystä tällä alalla. 2000-luvun alussa puhuttiin paljon siitä, että metsäteollisuus olisi auringonlaskun ala. Digitaalisuus on laskenut paperin kysyntää, mutta monet muut megatrendit sen sijaan puoltavat alan muiden tuotteiden kysyntää, kertoo Metsäteollisuus Ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Näitä megatrendejä ovat esimerkiksi Aasian väestön ikääntyminen ja keskiluokan elintason nousu, jotka nostavat hygieniatuotteiden kysyntää. Myös puurakentaminen vaikuttaa kehitykseen myönteisesti.

Nämä kehityssuunnat näkyvät metsäteollisuuden viennin luvuissa. Viime vuonna alan osuus Suomen koko tavaraviennistä oli 20 prosenttia ja viennin arvo oli noin 12 miljardia.

Viime vuonna Suomen tärkein vientituote oli paperi ja kartonki. Myös selluloosa ja sahatavara olivat kymmenen merkittävimmän vientituotteen joukossa.

Markkinat kasvavat

Viime vuonna lyötiin hakkuuennätys, joka Pellervon Taloustutkimuksen arvion mukaan ylitetään jälleen tänä ja ensi vuonna. Tämä tarkoittaa vilkasta puukauppaa.

Lindström kertoo, että vuosittain yksityisten metsänomistajien kanssa tehdään yli 100 000 puukauppaa. Heitä Suomen yli 600 000 metsänomistajasta on 60 prosenttia. Valtio omistaa puolestaan 26 prosenttia Suomen metsistä, yhtiöt yhdeksän ja muut viisi prosenttia.

Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä vaikuttaa Lindströmin mukaan jatkuvan hyvänä myös tulevina vuosina: Vuosina 2017–2030 niiden markkinoiden arvioidaan kasvavan globaalisti noin 200 miljardia euroa. Kasvua on kaikissa metsäteollisuuden päätuoteryhmissä.

– Kasvuun vaikuttavat myös ilmastonmuutos ja huoli merien muoveista. Ympäristötietoisuus lisää kuluttajien halua korvata fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla.

Lindströmin mukaan myös suomalaiset toimijat voivat saada tästä kasvusta oman osansa.

– Suomessa on mittava ja kasvava raaka-ainepotentiaali ja hyvin hoidetut metsät, jotka antavat hyvät mahdollisuudet vastata kysynnän kasvuun. Näin ei ole kaikkialla.

Jos suomalaiset toimijat eivät vastaa kasvavaan kysyntään, joku muu tekee sen, eikä välttämättä yhtä kestävästi. Lindströmin mukaan Suomen etuja ovat kasvavat ja kestävästi hoidetut metsät ja fiksu ja vastuullinen metsien käyttö.

– Itse näen, että suomalainen metsäteollisuus on mahdollistaja: tuotteet ovat osa ratkaisua, eivät osa ongelmaa.

Mitä metsäteollisuus merkitsee Suomelle?

Metsäteollisuus on ollut osa Suomen taloutta jo pitkään. Mutta mitä se nykyään tarkoittaa koko maan taloudelle? Lindströmin mukaan hyötyjä on useita.

1. Työllistäminen

Metsäteollisuus on kansainvälisistä markkinoista ja asiakkaistaan huolimatta mitä suurimmassa määrin paikallista ja alueellista toimintaa, ja alan investoinnit luovat työtä maakuntiin.

– Metsäteollisuus työllistää yhdessä metsätalouden kanssa 139 000 henkeä, kuten logistiikan osaajia ja puuta myyviä metsänomistajia. Suoraan metsäteollisuus työllistää 42 000 henkilöä.

Metsäteollisuuden luku on tuoreempi, ja se on peräisin viime vuodelta. Metsäteollisuuden ja -talouden yhteislukema on puolestaan peräisin vuodelta 2014.

2. Tuloja metsänomistajille

Vuositasolla yksityisten metsänomistajien kanssa tehdään reilut 100 000 kauppaa. Heidän bruttokantorahatulonsa nousivat viime vuonna 2,2 miljardiin euroon, mikä on enemmän kuin kertaakaan huippuvuoden 2007 jälkeen. Valtaosan tuloista saivat yksityismetsänomistajat.

3. Verotuloja

Lindström kertoo, että metsäteollisuuden koko arvoketjun verokertymä on vähintään neljä miljardia euroa.

4. Vilkasta vientiä

Suomen tavaraviennistä noin 20 prosenttia tulee metsäteollisuudesta. Viime vuonna alan viennin arvo oli reilut 12 miljardia euroa. Merkittävimmät vientimaat olivat Saksa, Kiina, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Belgia.

5. Uutta liiketoimintaa

Metsäteollisuuden ekosysteemiin kuuluu monenlaisia yhtiöitä ja tutkimustyötä, jotka vievät alaa eteenpäin. Alaan liittyvä kenttä monipuolistuu koko ajan, ja nykyään on esimerkiksi yrityksiä, jotka valmistavat puupohjaisia tekstiilejä.

– Jos ajattelee suomalaista elinkeinoelämää, metsäteollisuus on toimialarajat ylittävä osaamisklusteri. Kumppaneina on paljon teknologia- ja kemianteollisuuden yhtiöitä, kansainvälisiä suuryrityksiä sekä pk- ja startup-yrityksiä. Ne mahdollistavat menestymisen kansainvälisessä kilpailussa.

Lue myös:

Lähes ikuisia vaatteita – Uusi teknologia valjastaa sellun myrkyttömästi tekstiilien valmistukseen ja kierrätykseen

Puusta paperikankaaksi – Paptic kehitti suomalaisesta puusta vaihtoehdon muovikasseille